Kustavilainen keltavalkoinen on lämmin, kevyesti murrettu valkoinen, jota kutsutaan perinteisesti myös nimellä antiikinvalkoinen. Sävyä käytettiin 1700-luvun lopulla vaaleissa sisäpinnoissa, ovissa ja listoissa tuomaan pehmeää, luonnollista valoisuutta. Se ei ole kirkas tai kylmänvalkoinen, vaan hienovaraisesti keltaiseen taittava sävy, joka korostaa kustavilaisen tyylin symmetriaa ja siroja puupintoja sekä antaa tiloille kevyen, historiallisen patinan.