Hillitty ja syvä sininen, joka ei tee itsestään numeroa. Sävy on vaimennettu ja hieman tummaan taittuva ja siinä on juuri sen verran mustaa ja niukasti pigmenttiä, että sininen tuntuu rauhoittuneelta, lähes sammutetulta. Ei kirkas eikä huomiota hakeva, vaan hiljainen ja vakaa.
Sävy sopii luontevasti sammutusjärjestelmien ja vesisäiliöiden maailmaan, jossa värit eivät saa häiritä vaan toimivat taustalla. Juuri tällaisena se on nähty myös Billnäsin ruukissa, jossa sitä on käytetty huomiovärin ja arjen värin rajalla — ovissa, yksityiskohdissa ja paikoin jopa seinissä.
Nimensä sävy on saanut ruukin historiasta. Vuonna 1987 syttyi viimeinen suuri palo, kun Alanikkari-rakennus tuhoutui epäonnisesti sammutusjärjestelmän huolto- ja purkutöiden yhteydessä. Vesisäiliön sininen kantaa tätä muistoa — väriä, joka ei huuda, mutta muistuttaa.