Syvä, tumma, vakavaluonteinen punainen, jossa on mahonkihuonekalun lämpöä, vanhan veluuriverhon arvokkuutta ja patinoitunutta nahkaa.
Sävy on saanut nimensä 1800-luvun kartanonherran kirjastosta, jonka seinämiä peittivät juuri tällaiset syvät, vakavat punaiset. Lattialla persialainen matto, mahonkilipasto kynttilänjalkoineen, nojatuoli takan ääressä, ja seinät lattiasta kattoon täynnä nahkakantisia kirjoja, joiden selkämysten kullatut tekstit hehkuvat lampun valossa. Tällaisessa tilassa aika hidastuu ja paperi rapisee, kello tikittää, ja syvä punainen seinämä imee päivän melun pois.
Klassinen, ajaton sävy, joka tuo tilaan ryhdikkyyttä, syvyyttä ja hiljaista arvokkuutta.