686 Suvisaariston marraskuun yö

Syvä, viileä, lähes musta sininen, jossa on pohjoisen yötaivaan kylmä sini ja talvea odottavan meren tyyni pohja. Sävy ei loista – se kantaa, hiljaa ja vakaasti.

Sävy on saanut nimensä Espoon suvisaariston marraskuun yöstä ja siitä hiljaisesta hetkestä, kun kesäkalusteet on viety sisälle, mökkien ikkunat suljettu ja saariston elämä hiipunut talven mittaan kuluvalle hiljaisuudelle. Pimeä meri laskeutuu lähes mustaan mutta säilyttää sinisen sydämensä, ja taivas kantaa samaa syvää sävyä lähes koko vuorokauden. Tähän sävyyn mahtuu tyhjä laituri, viimeinen syyspilvi ja yön peilityvenä lepäävä vesi, joka odottaa jään tuloa.

Klassinen, ajaton sävy, joka tuo tilaan ryhdikkyyttä, hiljaisuutta ja pohjoisen yön pohjavirettä.